|
| Laatokan Karjalaa |
|
Suojärvi oli pinta-alaltaan Laatokan Karjalan suurin pitäjä. Maisemiltaan se oli korpea ja kangasta, mutta myös vesistöjä oli runsaasti. Pääelinkeinona pysyi pitkään maatalous, mihin 1800-luvun alkupuolella perustettu rautaruukki toi teollisen lisän. Kukoistuskautenaan tämä Annantehdas kasvoi Suomen suurimmaksi masuuniksi, joka työllisti suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä. Tehdas lopetti toimintansa 1900-luvun alussa, jolloin valtaosa väestöstä oli jälleen maatalouselinkeinon parissa. Maatalouden kehitystä jarrutti pitkään lahjoitusmaajärjestelmä, joka purettiin lopullisesti Suojärvellä vasta 1920-luvun alussa, viimeisenä koko Karjalassa. Suojärvi oli pitkään harvaanasuttu ja eristäytynyt alue, jossa säilyi vanha, karjalainen ja ortodoksinen elämäntapa. Tieverkko oli harva ja uutuudet kulkeutuivat hitaasti alueelle. Esimerkiksi vanhanaikaiset kangaspuut ja kehruuvälineet olivat käytössä 1880-luvulle asti, jolloin perustettu kankurikoulu toi kehittyneemmät kangaspuut ja rukin. Tilanne muuttui vasta, kun rautatie valmistui 1920-luvun alussa. Yhteyksien myötä Suojärven valtavia raakapuuvaroja pystyttiin nyt hyödyntämään, ja suuri määrä sahoja ja tehtaita alkoi kohota pitäjään. Töihin muutti väestöä myös Kanta-Suomesta, ja kehityksen ja ihmisten mukana uusi elämänmuoto valtasi alaa: vähitellen vanhat tavat ja uskomukset alkoivat jäädä ja unohtua. |
||